Näkökulmia Nastolasta

RYPÄLEISTÄ RUSINOITA

Lauantai 10.2.2018 - Maisa Friman

RYPÄLEISTÄ RUSINOITA

Harmissani ja tyrmistyneenä olen seurannut musiikkikulttuurin kelkkaa työnnettävän väkipakolla ja poliittisin voimin alamäkeen Lahdessa.

Tilanne tuntuu absurdilta juuri Lahdessa, joka tunnetaan voimakkaasta, omaleimaisesta ja monipuolisesta musiikkikulttuuristaan. Lahdesta löytyy tänään tähtinä tuntemiemme räppäreiden lisäksi mm. taitava Lahden kaupunginorkesteri, mainio Lahti Big Band, sykähdyttävä Lahden Gospelkuoro, letkeä Jump`n Blues Society sekä lukemattomia ja taas lukemattomia yhtyeitä, joissa paikalliset musiikintekijät  –  yhdessä ja erikseen  –  soittavat swingiä, rockia, poppia, iskelmää ja kansanmusiikkia. Viimeisestä erinomaisena esimerkkinä toimii maineikas Nastolan Pikkupelimannit.

Tasokkuudellaan ja monipuolisuudellaan kuulijoita hellivä asiain laita ei ole tipahtanut unenomaisesti pilvistä vaan kätkee taakseen vuosikymmenten mittaisen ja periksiantamattoman paikallisen panostuksen musiikin koulutukseen. Tarvitsemme jatkossakin idoleitamme ja kansainvälisiä tähtiämme paitsi nuorison esikuviksi myös paikallisen itsetuntomme perustaksi.

Toivon Wellamo-opiston hallituksessa toimiville päättäjille kykyä nähdä musiikin laajan perusopetuksen olemassaolo ja sen säilyttämisen merkitys  paljon alueellista laajemmassa kontekstissa. Vaikkei tämän päivän kansalaisopiston tehtäviin pakollisesti kuuluisikaan tällaisen laajamuotoisen, tavoitteellisen ja tutkinnnoissa mitattavan opetuksen antaminen, tarkoittaisi sen lopettaminen sadan vuoden taakse ulottuvan, selkeitä ja kiistattomia tuloksia tuoneen perinteen kuivattamista ja mitätöimistä.

Korillisesta  mehukkaita rypäleitä kun saa helposti rusinoita. Liian helposti.

maisafriman.jpg

Maisa Friman

Nastolan Kokoomuksen puheenjohtaja

Nastolan aluejohtokunnan varajäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musiikki, wellamo, opetus, nastola

Hyvää Yhdistyneitten kansakuntien päivää

Keskiviikko 24.10.2012 klo 9.18 - Anne Mikkanen

Niin pitkälle kuin muistan, YK on ollut osa lapsuuttani. Varsinkin se sininen logo, jossa äiti kannattelee lastaan maapallon kuva takanaan. Se on Unicefin, YK:n alajärjestön logo.

Koulussa vietettiin YK:n päivää. Katselimme kuvia, joissa oli eri maiden lapsia, erivärisiä, erikokoisia, erilaisissa vaatteissa. Oli lapsia, jotka kävivät koulua, oli lapsia, jotka leikkivät minulle oudoissa maisemissa. Yksi asia kuvien lapsia kuitenkin yhdisti: onnellinen hymy, tietoisuus siitä, että kaikki perusasiat ovat hyvin. Kuvien lapsilla oli ruokaa ja huolenpitoa.

Nyt aikuisena tiedän, ettei totuus ollut ihan noin kaunis. Kuvista puuttuivat lapset, joilla ei ollut perheen turvaa tai jotka joutuivat tekemään työtä sen sijaan että olisivat saaneet käydä koulua ja sitä kautta parantaa omia mahdollisuuksiaan elämässä.

Mitä me suomalaiset voisimme tehdä, jotta näistä lapsuuteni kuvista tulisi totta?

Suomi on nostanut YK:n tavoitteista ihmisoikeudet ja naisten aseman kehittämisen yhdeksi pääteemaksi. Sillä vanha totuus on, että kun nainen voi hyvin, perhe voi hyvin. Ja kun perhe voi hyvin, voivat myös lapset hyvin.

Ilman rauhaa tätä tavoitteista tärkeintä, turvallista lapsuutta ei kuitenkaan saavuteta.  Uusi uhka on myös ilmaston muuttuminen, joka vaikeuttaa elämää aikaa myöten koko maailmassa, jos mitään ei tehdä.

Suomi on pitkään tunnettu maailman rauhantekijänä. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, Harri Holkeri. Olemme kaikki heistä ylpeitä. Vähäväkisen maan paras tapa vaikuttaa on toimia kuten edustajamme ovat tähänkin asti toimineet: yhteistyön edistäjinä sillä taidolla, joka on meidän rauhallisten ja luotettavien suomalaisten valttikortti.

Samalla, kun toivotan teille kaikille sekä omasta että Nastolan kokoomuksen puolesta hyvää YK:n päivää, toivon sitä myös maailman lapsille. Toivon viisautta, huomiseen näkemistä.  Tiedän, että me suomalaiset kykenemme siihen. Koska me välitämme, me kannamme myös vastuumme.

Kommentoi kirjoitusta.

UusiKunta-työ etenee

Torstai 25.2.2010 klo 12.49 - Anne Mikkanen

Nastolalaisia kuultiin jälleen 22.2.2010 UusiKunta-projektiin liittyen. Nastopolissa järjestetyssä kuulemisessa oli ainakin näppituntumalla reilusti enemmän osallistujia kuin edellisen kerran vuonna 2008.  

Valtuuston puheenjohtaja Riitta Siltanen toimi ansiokkaasti puheenjohtajana tilaisuudessa, jossa esitettiin varsin asiallisia kysymyksiä ja myös saatiin asiallisia vastauksia UusiKunta -selvittäjiltä eli Osmo Soininvaaralta ja Markku Lehdolta. Hyvä niin. Kuntaliitosasioita ei mielestäni pitäisi ratkaista tunnepohjalta vaan faktoihin nojaten.

On helppo allekirjoittaa Soininvaaran esittämä ajatus siitä, että jotta Lahden seutu menestyisi, sitä täytyy suunnitella kokonaisuutena. Sitä on harjoiteltu seutuyhteistyön merkeissä. Kolme vuotta päivätyökseni Lahden kaupungin seudullisessa tietohallinnossa työtä tehneenä voi todeta, että sopimuspohjainen seututyö moninkertaisine päätöksentekoineen voi olla varsin hidasta. Kokemusta on mm. Lahden seudun intranetin suunnittelusta kahdelta vuodelta. Uskon, että yhden organisaation, yhden kunnan alla toimiminen saisi ainakin teoriassa nopeammin päätöksiä eteenpäin. Mutkikkaiden yhteistyösopimusten määrä vähenisi paremmin hallittavaksi.

Julkisen sektorin ongelmat ovat tiedossa. Se, mikä minua eniten seutuliitoksessa epäilyttää, on vanha tuttu ison kunnan ja ison organisaation pohjaton kassa. Miten voimme taata sen, että palvelut tuotetaan jatkossa kustannustehokkaasti, etteivät palvelutuotantoon tarkoitetut verotuotot ja pikkukunnan ketteryys hyydy jähmeisiin hallintorakenteisiin?

Lopuksi kuulemistilaisuudesta mieleen jäänyt pieni hauska huomio. Tähän asti Nastolan nauhamaisuutta on pidetty haittana suunnittelussa. Nastolaan on muodostunut useita kaupallisia keskuksia, ehkä sillä seurauksella ettei mikään niistä voi menestyä kunnolla. Joukkoliikennekeskustelun yhteydessä kuulin ensi kertaa Soininvaaran esittävän nauhamaisuuden vahvuutena!

Selvittäjien esitys kuntaliitostoimenpiteiksi saadaan kesällä 2010. Syys-lokakuussa 2010 on päätösten aika. Viisautta päättäjille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: UusiKunta

Meluntorjunta Valtatie 12:lla kallista mutta välttämätöntä

Perjantai 16.10.2009 - Anne Mikkanen

Valtatie 12:n perusparannussuunnitelmat välillä Joutjärvi-Kausala etenevät. Tiehallinto esitteli tämänhetkisiä suunnitelmia Erstaan koululla kaikille halukkaille 15.10.2009.  Paikalla oli myös Nastolan kunnan ja Lahden kaupungin edustajia. Suunnitelmien mukaan työt, jotka tuovat välille Joutjärvi-Nastola nelikaistaisen tien ja välille Nastola-Kausala kolme kaistaa, voidaan arvion mukaan aloittaa vuoden 2012 jälkeen. Levennykset toteutetaan tien eteläpuolelle.

Tiehallinto on tehnyt erilaisia suunnitelmia ja mittauksia mm. välin Joutjärvi-Nastola meluntorjunnasta. Villähteeläiset saavat perusparannusten yhteydessä liikenteen ennustettua määrää vastaavia meluaitoja, melukaiteita ja meluvalleja, joiden melunestokyky ja kustannusrakenne on erilainen. Melua mitattaessa on otettu huomioon myös Villähteen vanhan tien melu mutta ei sen sijaan junaradan aiheuttamaa melua, mikä aiheutti kuulijoissa hämmästystä. Tiehallinnon mukaan melua kuulemma kun ei saanut laskea mittauksiin mukaan. Erstaan tilaisuudessa osa alueen asukkaista kyseenalaisti meluaidat maisemallisten haittojen takia. Aivan tien vieressä asuva totesi kuitenkin meluesteiden tarpeellisuuden. Liikenteen aiheuttama melu voi olla niin mittava, ettei pihalla kuule tavallista puhetta. Aivan kaikkia alueella asuvia ihmisiä suunnitelmat eivät kuitenkaan palvele. Meluesteiden rakentamisen jälkeenkin melualueelle tulee jäämään joka tapauksessa kymmeniä ihmisiä.

Meluesteiden rakentaminen on yllättävän kallista. Se vie tiehankkeen kustannuksista 20 % eli 5,5 miljoonaa euroa. Herää kysymys, eikö kannattaisi panostaa autojen tuotannossa päästöttömyyden lisäksi myös meluttomuuteen?

Valtatie 12:n perusparannushanke on vielä rahoittamatta, ja aloitus riippuu myös muista tärkeistä tiehankkeista. Suunnitelmat tulevat seuraavan kerran kuntiin kommentoitavaksi vuonna 2010.  Tiehallinto laskee suunnitelmista saadun palautteen viralliseksi suunnittelun osaksi, joten kannattaa olla aktiivinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtatie meluntorjunta Villähde